Järjetön flunssa, nousipa ihan yhdessä yössä. Olihan sitä pikkuköhää jo eilen, mutta piti nyt sitten ottaa riski ja lähteä ravintolaan illalliselle.. ja nämähän tiedetään. Ei ollut edes kovin myöhä - vaan ennemminkin aikainen ( seuraavana aamuna nimittäin) kun sitä viimein saavuin kotiovelle, joka yllättäen aukesi - ehkäpä vastapainona edelliselle kerralle. Muutaman tunnin nukuttuani heräsin älyttömään kurkkukipuun. Pomo laittoi juomaan finrexiä ja kipastiin apteekkiin hakemaan vähän lievennystä tukkoiseen oloon.

Olen tullut tulokseen, että mikään ei aiheuta enempää lisätyötä kuin yhteistyökumppanit, jotka muuttavat suunnitelmiaan jokatoinen päivä ja luulevat vielä, että mä ilomielin järjestän '' pikku muutokset''. Pelkästään se, että asiat sovittais yhellä kerralla eikä tuhannella puhelinsoitolla määrittelemättöminä ajankohtina vähentäis mun työtaakkaa puolella. Joskus tekis todenteolla mieli asettaa nää ihmiset mun asemaan. Ikään kuin kellään ois aikaa ja intoa hoitaa työasioita läpi vuorokauden. Ei jumalauta ihmisille voi soittaa kl. 2 aamuyöstä ja luulla, että ne ehtii kuunnella sun jupinoita. Ihan parasta sitten onkin, kun kyseinen henkilö 20min puhuttuaan ymmärtääkin ettei asia vaadikkaan yhtyeydenottoa muhun. Elikkä vaan ''kiitos ja kuulemiin - eihän tuosta mitään vaivaa ollut - mukavaa kun asia selvisi - aivan - hyvää yötä'' ihan kun sitä tuon jälkeen enää saisikaan mistään unenpäästä kiinni.